Vuoden 2019 Pritzker-palkinnon on myönnetty japanilaiselle Arata Isozakille

Arata Isozaki
Lähde: www.pritzkerprize.com

Arkkitehtialan suurin ja arvostetuin palkinto, Pritzker-palkinto on tänä vuonna jaettu japanilaiselle Arata Isozakille. Hän on palkinnon 46. vastaanottaja ja kahdeksas palkittu japanilaisarkkitehti. Pronssisen mitalin lisäksi palkinnon yhteydessä jaetaan 100 000 dollarin eli runsaan 88 000 euron kokoinen palkintosumma.

Pritzker-palkinnon voittaminen ei ole mitään rulettia, sillä se annetaan vain arkkitehdeille, joiden työssä kuvastuu erinomaisesti lahjakkuus, luovuus ja omistautuneisuus. Näiden arvojen lisäksi palkinnon saavan arkkitehdin on täytynyt tehdä useita merkittäviä töitä ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi arkkitehtuurin saralla.

Pritzker-palkinnolla palkitaan vuosittain paras arkkitehti

El CENTRO NACIONAL DE CONVENCIONES / QATAR - DOHA tiene técnicas en conservación de agua y eficiencia energética, alcanzando stándares de sustentabilidad.
Lähde: www.dezeen.com

Pritzker-palkinto sai alkunsa Jay ja Cindy Pritzkerin mielessä 1970-luvulla. Liiketoiminnassa menestynyt aviopari uskoi, että palkinto parantaisi julkisen yleisön tietoisuutta ympärillään olevista rakennuksista ja että vähintään sen rahallinen osuus inspiroisi arkkitehteja suunnittelemaan yhä kauniimpia ja upeampia rakennuksia.

Idea palkinnosta syntyi, kun perhe kävi vasta ostamassaan hotellissa ja huomasi, kuinka sen upea aula oli elintärkeä hotellin tunnelman ja suosion aiheuttaja. Arkkitehtuuri ei ole vain tilasuunnittelua, vaan se vaikuttaa tuntuvasti ihmisten käytökseen rakennusten sisällä ja läheisyydessä. Siitä eteenpäin Pritzkerit alkoivat kiinnittää huomiota enemmän myös kotikaupunkinsa Chicagon muihin rakennuksiin – etenkin kaupungin upeisiin pilvenpiirtäjiin.

Heidän aloitteestaan Pritzker-palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1979 yhdysvaltalaiselle arkkitehdille Philip Johnsonille, minkä jälkeen uusi arkkitehti on palkittu joka vuosi. Vuosien varrella Pritzker-palkinnosta onkin kehittynyt arkkitehtuurin alan yksi arvostetuimmista palkinnoista, minkä ansiosta sitä kutsutaan nykyisin ”arkkitehtien Nobeliksi”. Palkinto jaetaan yleensä alkuvuodesta paikassa, jonka arkkitehtuuri sekä korostaa alueen rakennuskulttuuria että antaa seremonialle ainutlaatuiset puitteet.

Arata Isozaki, sodan muovaama arkkitehti

87-vuotias Arata Isozaki oli vain 14-vuotias, kun Yhdysvallat pudotti ydinpommin ensin Hiroshimaan ja sitten Nagasakiin. ”Kotikyläni paloi maahan juuri, kun olin tarpeeksi vanha ymmärtämään maailmaa”, Isozaki kuvaa omaa lapsuuttaan. ”Ensimmäinen kokemukseni arkkitehtuurista oli sen puute.” Eläminen näin lähellä ydinräjähdyksen aiheuttamaa totaalista tuhoa on varmasti vaikuttanut japanilaisen arkkitehdin tapaan kuvata maailmaa työssään, sillä hänen rakennuksensa rikkovat uudestaan ja uudestaan arkkitehtuurin tyylilajeja.

Isozaki aloitti arkkitehdin uransa toisen japanilaisen Pritzker-voittajan, Kenzo Tangen, opissa, mitä ennen hän oli opiskellut arkkitehtuuria ja tekniikkaa Tokion yliopistossa. Isozaki perusti oman yrityksensä vajaa vuosikymmen myöhemmin ja alkoi rakentaa mainettaan ympäri Aasiaa, Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa, Lähi-itää ja Australiaa. Hänen tyylinsä on aina pysynyt muuttuvana, ja häntä kehutaankin merkittäväksi itämaisen ja länsimaisen rakennuskulttuurin yhdistäjäksi.

Isozakin varhaisimpien töiden sanotaan edustavan japanilaista brutalismia, arkkitehtuurin suuntausta, joka korostaa puhtaan betonin paljasta käyttöä ja karun käytännöllistä muotoilua. Näitä pääsee näkemään parhaiten Isozakin kotiseudulla, jonne hän uransa varhaisessa vaiheessa suunnitteli paljon erilaisia rakennuksia. Isozakin varhaisen kauden merkittävimpiä rakennuksia ovat muun muassa Oitan prefektuurinkirjasto, Osakan festivaaliaukio ja Kitakyushyn maakunnan taidemuseo Fukuokassa.

Arata Isozakin työt eivät takerru yhteen tyyliin

capsule sospese su grandi strutture
Lähde: www.ilfont.it

Arata Isozaki herätti ensimmäistä kertaa arkkitehtiyhteisön huomion hänen vuonna 1962 julkaisemallaan Taivaskaupunki-projektilla, jossa hän kuvitteli Tokion Shinjuku-kaupunginosan uudelleen. Suunnitelmassa kaupungin yllä riippui toinen, uusi kaupunki, jota puumaiset pylväät pitivät ylhäällä. Vaikka tätä kunnianhimoista ja futuristista suunnitelmaa ei koskaan toteutettu (vielä), se antoi esimakua siitä, mihin kaikkeen Isozakin mielikuvitus pystyykään.

Nykyisin Isozakin tunnetuimpia töitä ovat muun muassa hänen ensimmäinen kansainvälinen projektinsa Nykytaiteen museo Los Angelesissa, Miton Taidetorni Ibarakissa ja tietenkin Palau Sant Jordi, 17 000 henkilön vetävä urheilustadioni, jonka Isozaki suunnitteli vuoden 1992 Barcelonan kesäolympialaisia varten. Stadion on vaikuttava, sillä se on rakennettu osittain maan alle, jotta rakennuksen sijaan huomio kiinnittyisi stadionia ympäröiviin kukkuloihin. Vuonna 2015 hänen arkkitehtitoimistonsa osallistui myös Helsingin Guggenheim-museon arkkitehtuurikilpailuun. ”Yhdellä tyylillä ei voinut ottaa huomioon jokaisen maan ja rakennuksen tarpeita, joten minun oli muututtava kohteen mukana. Hassua, että juuri muutoksesta tuli lopulta minun tyylini”, Isozaki kommentoi lähestymistapaansa kansainväliseen suunnitteluun.

Viimeksi Isozaki nostatti aaltoja vuonna 2013, kun hän suunnitteli puhallettavan ja liikutettavan konserttisalin yhdessä taiteilija Anish Kapoorin kanssa. Konserttisali tarkoitettiin kiertämään alueilla, joihin tsunami oli iskenyt kaksi vuotta aiemmin vuonna 2011 ja joissa ei sen takia ollut enää kunnon tiloja konserteille. 500-paikan tila oli suunniteltu konsertteja, teatteria ja tanssiesityksiä varten. Pyöreä rakennus tehtiin joustavasta muovikalvosta, minkä ansiosta se on helppo purkaa, siirtää ja pystyttää taas uudelleen. Isozaki ja Anish nimesivät uuden rakennuksensa Ark Novaksi, eli uudeksi arkiksi, toivoen, että se symboloisi luonnonkatastrofia seuraavaa nopeaa palautumisen aikaa. ”Arkkimme ei tietenkään voi kuljettaa ihmisiä eikä eläimiä turvaan, mutta uskomme sen auttavan pitkäikäistä jälleenrakentamista musiikin ja kulttuurin kautta”, taiteilijat kuvaavat työtään.

Τα δίδυμα κτήρια του Isozaki
Lähde: Wikimedia

Pritzker-palkinnon jakajat ylistivät lausunnossaan juurikin Arata Isozakin kansainvälisyyttä, joustavuutta ja hänen töidensä vaikutusta arkkitehtuurin alalle. Heidän mukaansa hän on ensimmäinen japanilainen arkkitehti, joka on onnistunut luomaan syvän yhteyden itämaisen ja länsimaisen arkkitehtuuriperinteen välillä. Merkittävää on myös, että Isozaki on suunnitellut rakennuksia yli 50 vuotta, eikä hänen tyylinsä ole osoittanut merkkejä jämähtämisestä. Iästään huolimatta Isozakin mieli on yhtä vetreä kuin nuorena. Oletko sinä nähnyt Isozakin suunnittelemia rakennuksia elävänä? En ihmettele, vaikka olisitkin, koska hänen uransa on niin kansainvälinen. Entä tiedätkö, kuka on suunnitellut kotikaupunkisi kauneimmat rakennukset? Ota selvää, ja ensi kerralla muualta tulevat vieraasi varmasti ällistyvät!